perjantai 11. huhtikuuta 2014

Roolien harmonisoinnista dataan: MItä yhteistä on lautasilla ja datalla?

Oikeastaan kaikki, mitä me teemme, voidaan ajatella prosessina. Kirjoitustyö on prosessi, ruokailu on prosessi, oppitunti on prosessi, ruoanlaitto on prosessi, yrityksissä tuotteilla ja ihmisillä on prosesseja kuten vaikka rekrytointiprosessi ja tuotantoprosessi. Ruoanlaitossakin on erilaisia alaprosesseja ja esimerkiksi dataelementtejä kuten vaikka lautaset. Paitsi prosesseja niin myös dataa on syytä harmonisoida, jos haluaa tehostaa toimintaa.

Tässä esimerkissä kerron ruokailuprosessin alakohdasta astiaprosessi ja etenkin lautaset (=item/data). Minulla on Iittalan Teema-asioita kotona. Ne ovat tietyn kokoisia, värisiä ja muotoisia. Teeman astiat ovat luullakseni Suomen tunnetuimmat astiat. Alla näet minun lautaslaatikkoni. 



Lapseni sai kummisedältään rippilahjaksi viime viikonloppuna myös Teeman astioita. Hieno juttu, koska meillähän on jo sitä. MUTTA mutta nämä ovatkin eri muotoisia, värisiä ja kokoisia. Joku voisi sanoa, että mitä väliä. Mutta aloin miettiä asiaa tarkemmin. Jos otan nämä astiat tähän omaan ruokailuprosessiini mukaan, se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että astianpesukoneessa (=tuotanto) etenkin tuo pastalautanen on hyvin eri mallinen kuin muut astiani. Eli se tuottaa astianpesukoneessa selvän poikkeuksen, koska minun on annettava sille enemmän tilaa kuin muille, koska muuten se tai sen viereiset eivät tule puhtaaksi. 

Samoin tuolla laatikossa (=varasto) se aiheuttaa pientä ongelmaa, koska joudun pitämään niitä päällimmäisenä ja jos haluan ottaa ison lautasen, niin minun pitäisi joka kertaa nostaa nämä harmaat uudet lautaset siitä päältä pois. Auts, minähän käytän näitä lautasia ainakin 7 kertaa viikossa.




Ei kuulosta edelleenkään vakavalta, mutta entä jos mieheni päättää vaihtaa vaimoa naapurin kanssa (=job rotation)? Oletetaan nyt, että meillä on samanlaiset varastot ja tuotantoyksiköt molemmissa kodeissa, koska vaimojen prosessit on harmonisoitu. Roolithan kannattaa harmonisoida, koska toiminta tehostuu myös sen myötä. Naapurin vaimo on kuitenkin tottunut vain näihin perustuotteisiin ja saattaa laittaa nämä erilaiset tuotteet väärin astianpesukoneeseen. Ne ehkä menevätkin rikki ja sitten hänen pitää siivota (tuotanto  siis keskeytyy ja häiriintyy. Samalla myös raaka-ainetta ja aikaa tärväytyy).

Eli ottaako nämä erilaiset astiat omaan lautaslaatikkoon vai ei? Siinäpä kysymys. Lapseni on minulle rakas ja hän haluaisi niitä käyttää. Mutta kannattaako minun aina antaa erilaisille astioille astianpesukoneesta ja laatikosta extratilaa ja nähdä vaivaa? Jos tämä olisi tuotantoyksikkö, niin vastaus olisi ei. Paitsi tuotannon lisäksi minun pitäisi miettiä sille oma toimintaprosessi ja johtaa sen tuotantoa jotenkin. Minun kannattaa jättää tämä tuote tekemättä, koska se aiheuttaa liikaa vaivaa. Vaikka se olisi hyväkatteinen tuote, se pilaa minun tehokkuuttani merkittävästi. 

Nämä on niitä asioita, joita johtajien tulee miettiä: Kannattaako kaikkea valmistaa? Kannattaako prosessia tuhota sen vuoksi, että me olemme aina tehneet näin tai tarjonneet tällaisiakin tuotteita? Eikö prosessien harmonisointi tarkoita juuri sitä, että tehostamme toimintaa? No ehkä jos tuotannossamme on tilaa tällaiselle leikkimiselle tai jos tuote on kriittinen tai se johtaa muihinkin kauppoihin, niin ehkä sitten. Mutta uskon, että suurimmassa osaa tapauksista näitä harmaita, erikokoisia lautasia ei kannata tuotantoon ottaa. 

Minäpä taidan puhua pojalle harmonisoinnista. Hän on vasta 15-vuotias, joten lähestyn häntä sillä, että kannattaakin ehkä säästää näitä astioita siiheksi, kun hän lähtee kotoa. Jotta ne eivät tuhoudu tai kulu. Yritysmaailmassa johtajan on tehtävä tämä ratkaisu ja myös kommunikoitava siitä selkeästi.